Paluu alkuun

Merkitys ja ylläpito

Viljelylaajuus>>Lajikeluettelot>>Ylläpito

Perunakasvin sopeutumiskyky erilaisiin viljelyoloihin on toisin kuin esim. korsiviljoilla tehnyt mahdolliseksi monien ulkomaisten lajikkeiden viljelyn maassamme. Niinpä perunan lajikekirjavuus on ollut muita lajeja suurempi kuin myös vanhojen lajikkeiden käyttö johtuen perunan laajasta kotitarveviljelystä. Tähän viitaten perunanjalostuksen mielekkyys maassamme on joskus asetettu kyseenalaiseksi. Pääsyynä tällaiseen ajatteluun lienee kuitenkin ollut siemenperunakaupan vaivalloisuus ja sen antama huono kate jalostajalle, kuten Jaakko - perunan esittelyn yhteydessä on todettu. Vaikka perunan jalostukseen on uhrattu vähän ja sitä on yleensä tehty muiden lajien ohessa, on merkittäviä tuloksia saatu.

Kasvinjalostus Suomessa oli pitkään pioneerityön luontoista. Hyöty saavutuksista meni kasvintuotannolle, jalostuksen saamatta kovinkaan merkittävää korvausta tehdystä työstä. Vasta vuonna 1977 säädettiin laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä (896 / 77)1. Se velvoitti maksamaan jalostajalle kasvinjalostusmaksua virallisessa siemenkaupassa myydystä kylvösiemenestä. Suuri osa kylvösiemenestä levisi kuitenkin muita teitä parantamatta jalostajan taloutta. Vasta vuonna 1992 säädetty laki kasvinjalostajanoikeudesta (789 / 92)2 antoi paremman mahdollisuuden suojata lajike "villiltä" myynniltä (kso kohta "Lajikeluettelot").

----

1. Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä. Suomen Asetuskokoelma N:o 896 / 77: 1711 - 1712.

2. Laki kasvinjalostajanoikeudesta. Suomen Säädöskokoelma N:o 789 / 92: 2141 - 2147.