Kasvusto ja kasvi>>Tähkylä>>Jyvä
Palaa

Hankkijan ILVES ( Hja 22192 )

Perustyyppi : Vaalea - ja kaljutähkäinen, lyhytvihneinen syysvehnä

Risteytyksestä Ta b 356 x Vakka valitun jalosteen tausta on varsin monipuolinen. Vakan polveutumisen tunnemme. Linjan Ta b 356 perimä on muotoutunut risteytyssarjasta Olympia x Ta a 3188 ( Ukrainka x Panu ) (Juuti 1985)1. Kaikki ovat ennestään tuttuja lajikkeita ja tuttu on lajikkeen perustyyppikin: vaalea - ja kaljutähkäinen huolimatta perimässä runsaasti esiintyvästä nukkatähkäisyydestä ( Panu, Vakka) sekä myös ruskeatähkäisyydestä (Olympia). Hankkijan Ilves edustaa ainoana syysvehnänä Hankkijan 1970 - luvun puolivälissä ottamaa tapaa lisätä jalostaja lajikenimeen. Tapa, josta myöhemmin luovuttiin, kielii kasvaneesta tarpeesta saada katetta kasvinjalostukselle rajoittamalla "villiä" myyntiä.

Hankkijan Ilves tuli kauppaan 1984. Sen valtteja olivat aikaisuus ja luja korsi. Se nousikin 1980 - luvun lopulla siemenmyynnin ykköseksi ohi Auran. Lajikkeessa todettiin kuitenkin keltaruosteen arkuutta (Köylijärvi 1991)2 ja alttiutta Septoria - taudille (Peltonen et. al. 1989)3, joka vähensi satoa, joten yleislajiketta ei Hankkijan Ilveksestä tullut. Sen viljelyosuus v.1991 oli n. 32 % ja v. 1994 n. 16 % Auran vastaavien arvojen ollessa 46 ja 49. Hankkijan Ilves otettiin lajikelistalle 1985 ja on siinä edelleen (2004).

-------

1. Juuti, T. 1985. Hankkijan Ilves - syysvehnä. Siemenjulkaisu 1985: 150 - 152.

2. Köylijärvi J. 1991. Lajikevalikoimat uudistuvat. Kylvösiemen 2 / 91: 4 - 9.

3. Peltonen, P. , Karjalainen, S. ja Karjalainen, R. 1989. Reactions of winter wheat cultivars to Septoria nodorum (Berk). Maatal. tiet. aikak. 61 / 1989: 379 - 385.