Paluu alkuun

Johdanto

Viljelylaajuus>>Lajikeluettelot>>Ylläpito

Suomalainen kauranjalostus on painottunut viljelyvarmuuteen ja sadon laatuun. Aikaisuuden korostaminen on tehnyt viljelyn mahdolliseksi laajalla alueella. Vain aikainen lajike on kyennyt nousemaan yleislajikkeeksi. Aikaisuuden usein mukanaan tuoma jyvän huono laatu on onnistuttu murtamaan, kuten Kivi Veli - kaurasta toteaa (1983)1. Vaikka aikaisuudella oli suuri merkitys on oloissamme myöhäisen Sisu - kauran jalostaminen yksi toiminnan merkkitapauksia. Lajike toi korren lujuutta ja sadon laatua lajikkeistoomme. Sisun perimää hyödynsi ansiokkaimmin valtion laitos Hankkijan jalostuksen siirryttyä Hanneksen jälkeen vieraammille vesille. Suomalaisen kasvinjalostajan ongelmia ja pyrkimyksiä on Erkki Kivi monipuolisesti tarkastellut julkaisussaan "Pölyä pinsetin kärjissä" (1983)1.

Kasvinjalostus Suomessa oli pitkään pioneerityön luontoista. Hyöty saavutuksista meni kasvintuotannolle, jalostuksen saamatta kovinkaan merkittävää korvausta tehdystä työstä. Vasta vuonna 1977 säädettiin laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä (896 / 77)2. Se velvoitti maksamaan jalostajalle kasvinjalostusmaksua virallisessa siemenkaupassa myydystä kylvösiemenestä. Suuri osa kylvösiemenestä levisi kuitenkin muita teitä parantamatta jalostajan taloutta. Vasta vuonna 1992 säädetty laki kasvinjalostajanoikeudesta (789 / 92)3 antoi paremman mahdollisuuden suojata lajike "villiltä" myynniltä (kso lajikeluettelot).

--------

1. Kivi, E. 1983. Pölyä pinsetin kärjissä. Kasvinjalostuksen kartoitusta.
Hankkijan kasvinjalostuslaitos 1983: 191 p.

2. Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä. Suomen Asetuskokoelma N:o 896 / 77: 1711 - 1712.

3. Laki kasvinjalostajanoikeudesta. Suomen Säädöskokoelma N:o 789 / 92: 2141 - 2147.